Hyvällä ystävättärelläni on aina kaunis koti. Minun mielestäni. Olkoon kysymys sitten huoneesta kolmen ystävän kesken jaetussa yhteisessä kodissa tai kookkaasta huoneistosta Helsingin keskustassa, on koti aina ollut kutsuva ja noh - kodikas. Asujansa näköinen. Pienillä yksityiskohdilla rakennettu ja seesteinen. Kekseliäisyys ja maku eivät ole varallisuudesta kiinni. Ja nimenomaan - korostetusti niin.
Olen kesälomalla ja lueskelen vanhoja pinoon kertyneitä Antiikki&Design -lehtiä, joita on nimenomaan säästetty näitä luppohetkiä varten. Kun luin tänään kolmatta lehteä yhteen menoon, muistui mieleeni opiskeluaikojeni iso estetiikan essee, jossa pohdin muotia ja sen historiaa sekä muodin vaikutusta kulttuurihistoriaan. Myös taiteeseen ja arkkitehtuuriin. Muotihan on sinänsä aina ollut luksusta ja mahdollista vain heille, joilla on ollut siihen ylimääräisiä varoja. Toki muodin liikkeet ovat aina olleet nopeita ja eilisen trendit näkyvät tänään jo supermarketeissakin. Antiikin ja designin maailmassa merkkiteoksiksi ovat jääneet vakiintuneen valmistajan runsaskätiselle tilaajalle tekemät huonekalut tai uusinta muotia edustavat avantgardistiset työt, joihin vain nimekkäillä tekijöillä on substanssia niin, että niistä on syntynyt ajanmukaisen yleisön mielestä muotia. Muoti lienee tässä yhteydessä väärässä yhteydessä, mutta siitähän oikeasti on kysymys. Lehdistö on aina hakenut uutta esiteltävää ja sen myötä nostanut esiin tuotteita, joista lukeva yleisö on kiinnostunut. Näin raadollista se on. Valitettavasti monia historian kirjoihin jääneitä arvokkaita esineitä ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa kauniiksi. Vai kuinka moni meistä oikeasti pitää barokin raskasrakenteisia kaappeja estettisesti arvokkaina?
Oman estetiikan tajuni vastaa ystävättäreni estetiikkaa. Olemme monesti miettineet sitä, miten paljon helpompaa elämä olisi, jos harmaa olisi harmaata, eikä kahtasataa erilaista harmaan sävyä. Jos ympäristöä voisi tarkkailla utuisten lasien läpi - kaikki näyttäisi niin paljon kauniimmalta. (Siksi käytän silmälaseja vain suurimman pakon edessä..) Toki olemme myös usein todenneet, että kyllä meidän on helppoa olla onnellisia; kuppi hyvää kahvia, loistava kirja, vieressä koirat pötköttämässä ja ikkunan takana maisema oman keittiön ikkunasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti